Blogi

Päivitetty 03.07.2026

Älypuhelimissa käytetään yleensä kahta erilaista PIN-koodia, ja molemmat ovat tärkeitä tietoturvan kannalta:

• Kirjautumis-PIN / pääsykoodi (käytetään puhelimen lukituksen avaamiseen)
• SIM-PIN (suojaa SIM-korttia)

On erittäin suositeltavaa asettaa molemmat PIN-koodit ja varmistaa, että ne ovat erilliset ja yksilölliset. Älä koskaan käytä samaa koodia molempiin.

Turvallinen älypuhelimen käyttö

Turvallisemman käytön varmistamiseksi sinun tulisi:

• Asettaa puhelimeen kirjautumis-PIN-koodi
• Ottaa käyttöön biometrinen tunnistautuminen, kuten sormenjälki tai kasvojentunnistus (jos mahdollista)
• Vaihtaa SIM-kortin oletus-PIN, joka on usein jotain yksinkertaista, kuten 0000 tai 1234

Hyvä tietoturvakäytäntö on käyttää vähintään 6-numeroista PIN-koodia sekä puhelimessa että SIM-kortissa ja varmistaa, että koodit ovat erilaiset.

Miksi vahvat PIN-koodit ja biometria ovat tärkeitä

Älypuhelimia käytetään laajasti herkkiin palveluihin, kuten:

• verkkopankkiin
• vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen
• sähköpostin palautukseen
• maksusovelluksiin
• viranomais- ja terveyspalveluihin
• kaksivaiheiseen tunnistautumiseen (SMS-viestit tai sovellukset)

Jos joku pääsee käsiksi avattuun puhelimeesi, hän voi mahdollisesti:

• nollata sähköpostin salasanat palautuslinkkien avulla
• käyttää tunnistautumiskoodeja
• nähdä tallennetut salasanat
• kirjautua digitaalisiin henkilöllisyyspalveluihin

Heikko PIN-koodi voi siksi toimia porttina identiteettivarkaudelle ja tilien täydelliselle kaappaukselle.

SIM-PIN-suojaus

SIM-PIN on erillinen puhelimen lukituskoodista, mutta tärkeä tietoturvakerros. Sen tarkoitus on estää SIM-kortin käyttö ilman PIN-koodia.

Kun SIM-PIN on käytössä:

• SIM-kortti ei toimi toisessa puhelimessa ilman PIN-koodin syöttämistä
• Puhelin pyytää PIN-koodin aina, kun laite käynnistetään tai SIM-kortti asetetaan laitteeseen
• Väärän PIN-koodin toistuva syöttäminen lukitsee SIM-kortin, jolloin tarvitaan PUK-koodi sen avaamiseen

Ilman SIM-PIN-koodia SIM-korttia voidaan käyttää vapaasti missä tahansa puhelimessa. Tämä voi aiheuttaa riskejä, jos SIM joutuu vääriin käsiin:

• SMS-viestien ja puheluiden vastaanottaminen
• kertakäyttöisten kirjautumiskoodien (SMS-pohjainen kaksivaiheinen tunnistautuminen) vastaanottaminen
• puhelinnumeroon sidottujen palvelujen salasanojen palautus

Tämä voi mahdollistaa pääsyn esimerkiksi:

• sähköpostitileihin
• sosiaalisen median tileihin
• Pilvipalveluihin ja muihin puhelinnumeroon sidottuihin palveluihin

Yhteenveto

Vahvan ja yksilöllisen vähintään 6-numeroisen PIN-koodin käyttäminen sekä puhelimessa että SIM-kortissa, yhdessä biometrisen tunnistautumisen kanssa, parantaa merkittävästi digitaalista turvallisuutta. Se auttaa suojaamaan sekä laitteesi että henkilökohtaisen identiteettisi ja verkkotilisi.

03.06.2026

SIM-swapping eli SIM-kortin vaihtohuijaus on vakava tietoturvauhka, jossa hyökkääjä saa puhelinnumeron siirrettyä omaan SIM-korttiinsa esiintymällä numeron oikeana omistajana. Tämän seurauksena hyökkääjä saa puhelinverkon näkökulmasta hallinnan uhrin puhelinnumeroon.

Kun hyökkääjä saa puhelinnumeron hallintaansa, hän voi vastaanottaa esimerkiksi:

• SMS-varmennuskoodit
• salasanan palautusviestit
• puhelut ja tekstiviestit numeroon
• sähköpostitilien palautuskoodit

Tämä tekee SIM-swappingista erityisen vaarallisen, sillä monet palvelut käyttävät puhelinnumeroa tunnistautumiseen tai tilien palauttamiseen. SIM-swapping voi mahdollistaa SMS-pohjaisen kaksivaiheisen tunnistautumisen (SMS 2FA) sekä tilipalautusten kaappaamisen.

Tämän vuoksi tekstiviestipohjaista tunnistautumista pidetään heikompana kuin autentikaattorisovelluksia tai fyysisiä turva-avaimia.

SIM-swapping tapahtuu usein sosiaalisen manipuloinnin avulla. Hyökkääjä ottaa yhteyttä mobiilioperaattoriin ja esiintyy puhelinnumeron oikeana omistajana väittäen esimerkiksi kadottaneensa puhelimensa, SIM-korttinsa lakanneen toimimasta tai hankkineensa uuden puhelimen. Jos asiakaspalvelu uskoo hyökkääjää, puhelinnumero siirretään uudelle SIM-kortille hyökkääjän hallintaan.

Hyökkäystä helpottaa se, että rikollisilla voi jo ennestään olla uhrin henkilötietoja, kuten nimi, osoite, syntymäaika, puhelinnumero, vuotaneita salasanoja tai henkilötunnukseen liittyviä tietoja. Näitä tietoja voidaan saada esimerkiksi tietomurroista, tietojenkalastelusta, haittaohjelmista tai sosiaalisesta mediasta kerätyistä tiedoista.

SIM-swappingin estäminen vaatii sekä käyttäjän omia varotoimia että mobiilioperaattorin tarjoamia suojauskeinoja. Käyttäjän kannattaa suojata mobiilioperaattorin asiakastili vahvalla salasanalla ja mahdollisella kaksivaiheisella tunnistautumisella.

Lisäksi tekstiviestipohjaisesta kaksivaiheisesta tunnistautumisesta kannattaa luopua aina kun mahdollista, sillä se on altis SIM-swapping-hyökkäyksille. Turvallisempi vaihtoehto on käyttää autentikaattorisovelluksia, kuten Google Authenticatoria, Authya tai Proton Authenticatoria, jotka tuottavat vahvistuskoodit suoraan laitteella ilman puhelinnumeroon perustuvaa tunnistautumista.

Erityisen tärkeille tileille, kuten sähköpostille, voidaan suositella fyysisiä turva-avaimia, kuten YubiKeytä, sillä ne tarjoavat erittäin vahvan suojan esimerkiksi SIM-swappingia ja tietojenkalastelua vastaan. Useimmille käyttäjille autentikaattorisovellus on kuitenkin jo riittävän turvallinen vaihtoehto ja selvästi parempi kuin tekstiviestivarmennus.

Käyttäjän kannattaa myös rajoittaa henkilötietojen julkista näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa ei tulisi jakaa esimerkiksi syntymäaikaa, osoitetta, puhelinnumeroa tai tietoja, joita voitaisiin käyttää turvakysymysten vastauksina. Hyökkääjät hyödyntävät tällaisia tietoja identiteetin väärentämisessä ja sosiaalisessa manipuloinnissa.

Mahdolliseen SIM-swapping-hyökkäykseen kannattaa reagoida nopeasti. Jos puhelin menettää äkillisesti verkkoyhteyden ilman selvää syytä, kyse voi olla siitä, että puhelinnumero on siirretty toiselle SIM-kortille. Tällöin mobiilioperaattoriin tulisi ottaa välittömästi yhteyttä ja tärkeiden tilien salasanat vaihtaa mahdollisimman nopeasti.

Turvallinen käytännön toimintamalli on käyttää SIM-korttia pääasiassa puheluihin ja mobiilidataan, säilyttää salasanat salasananhallintasovelluksessa, hyödyntää mobiilioperaattorin tarjoamia suojauskeinoja, käyttää autentikaattorisovelluksia kaksivaiheiseen tunnistautumiseen sekä tallentaa tilien palautuskoodit turvalliseen offline-sijaintiin.

Kun tekstiviestivarmennuksesta luovutaan kokonaan ja siirrytään käyttämään vain turva-avaimia tai autentikaattorisovelluksia, SIM-swappingin vaikutukset pienenevät merkittävästi, koska kirjautumiskoodit eivät enää ole riippuvaisia puhelinnumerosta.

Päivitetty 27.5.2026

Kaikissa käyttäjätileissä, myös sosiaalisen median tileissä, on tärkeää perehtyä niiden turvallisuus- ja yksityisyysasetuksiin. Kannattaa rajoittaa tietojesi näkyvyyttä niin, että ne ovat saatavilla vain niille käyttäjille, jotka tunnet oikeasta elämästä. Samalla on hyvä välttää tarpeettomien yksityiskohtien, kuten kotiosoitteen, puhelinnumeron tai syntymäajan, julkista jakamista.

Tuntemattomiin kaveripyyntöihin tulee suhtautua varovasti, sillä monet tuntemattomat pyynnöt voivat olla peräisin huijareilta tai mainosboteilta; turvallisin tapa on siksi olla hyväksymättä mitään tuntemattomien lähettämiä pyyntöjä. Myös kuvien jakamisessa kannattaa harkita tarkasti, mitä haluat somessa julkaista, sillä kerran julkaistujen kuvien poistaminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi.

Jos tavoitteenasi on minimoida tilien kaappaamisen, tietovuotojen, seurannan ja pitkäaikaisen altistumisen riski, alla on lueteltu käytännöllisiä suojauskeinoja.

Tilien perussuojaus

Ensimmäinen ja tärkein askel on käyttää salasananhallintaohjelmaa. Sen avulla voit luoda pitkiä ja yksilöllisiä salasanoja jokaiseen palveluun ilman, että niitä tarvitsee muistaa itse. Hyviä vaihtoehtoja ovat Proton Pass, KeePassXC ja Bitwarden. Jokaisella tilillä tulisi olla oma salasana, jonka pituus on vähintään 16–20 satunnaista merkkiä. Sama salasana ei koskaan saisi olla käytössä useassa palvelussa.

Seuraava tärkeä vaihe on monivaiheisen tunnistautumisen (MFA) käyttöönotto kaikissa tärkeissä palveluissa, kuten sähköpostissa, salasananhallinnassa, sosiaalisessa mediassa ja käyttäjätileissä. Turvallisin vaihtoehto on fyysinen turva-avain, kuten YubiKey. Toiseksi paras vaihtoehto on tunnistautumissovellus, esimerkiksi Google Authenticator, Authy, Proton Authenticator. SMS-koodia kannattaa käyttää vain silloin, jos turvallisempia vaihtoehtoja ei ole saatavilla.

Sähköpostin suojaus

Sähköposti toimii palautusavaimena lähes kaikkeen, joten sen suojaaminen on tärkeää. Tärkeysjärjestyksessä tulee ensin varmistaa vahva, yksilöllinen salasana ja MFA:n käyttö. Palautuskoodit kannattaa säilyttää offline-tilassa, ja vanhat palautussähköpostiosoitteet sekä puhelinnumerot tulee poistaa tai päivittää. Tarkista myös säännöllisesti edelleenlähetyssäännöt.

Tietosuoja-asetukset ja sosiaalinen media

Sosiaalisen median näkyvyyttä kannattaa rajoittaa jokaisessa palvelussa. Tee profiilista yksityinen, piilota ystävä- ja seuraajalistat, poista yhteystietojen synkronointi ja tarkan sijainnin jakaminen. Rajoita lisäksi sitä, kuka voi löytää sinut sähköpostilla tai puhelinnumerolla, poista mainosten personointi sekä ota käyttöön vahva salasana ja kaksivaiheinen tunnistautuminen.

Myös puhelimen sovellusten käyttöoikeuksia kannattaa rajoittaa: estä sijainnin käyttö sovelluksilta, jotka eivät sitä tarvitse, poista mikrofonin ja kameran käyttöoikeudet tarpeettomilta sovelluksilta, rajoita Bluetooth-oikeuksia sekä estä epäilyttävien sovellusten taustatoiminta ja taustapäivitykset. Tarkista sovellusten oikeudet säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuukaudessa.

Identiteettien erottelu

Identiteettien erottelu vähentää tietovuotojen, profiloinnin ja seurannan vaikutuksia. Käytä eri sähköpostiosoitteita eri tarkoituksiin, kuten pankkipalveluihin, henkilökohtaiseen viestintään, verkkokauppoihin, sosiaaliseen mediaan sekä uutiskirjeisiin ja muihin rekisteröitymisiin. Alias-palvelut, kuten SimpleLogin ja Firefox Relay, voivat auttaa suojaamaan varsinaista sähköpostiosoitettasi.

Selaimen tietosuoja ja turvallisuus

Suosi yksityisyyttä kunnioittavia selaimia, kuten Firefoxia tai Bravea. Tärkeimmät asetuksiksi kannattaa valita HTTPS-Only-tila, DNS over HTTPS, kolmannen osapuolen evästeiden esto sekä tiukka seurantasuojaus. Käy nämä asetukset säännöllisesti läpi varmistaaksesi, että vain HTTPS-yhteydet sallitaan, ja aseta selaimen tietoturva- ja yksityisyysasetukset mahdollisimman tiukoiksi.

Puhdista selaimen historia ja välimuisti säännöllisesti. Jos selain tukee ominaisuutta, määritä se poistamaan selaushistoria automaattisesti aina selaimen sulkeutuessa.

Älä luota selaimen omiin salasanojen hallintaohjelmiin, vaan käytä mieluummin erillistä salasananhallintaohjelmistoa. Ole myös varovainen selainten lisäosien (laajennusten) kanssa ja pidä niiden määrä mahdollisimman pienenä. Käytä vain luotettavia ja yleisesti käytettyjä lisäosia, kuten mainosten esto-laajennuksia, sillä lisäosat voivat sisältää tietoturvahaavoittuvuuksia tai kerätä dataa.

Laitteiden turvallisuus

Pidä laitteet ajan tasalla, sillä suurin osa tietomurroista tapahtuu vanhentuneen ohjelmiston kautta. Päivitä aina käyttöjärjestelmä, selain, salasananhallinta, reitittimen laiteohjelmisto (firmware) ja puhelinsovellukset.

Käytä oikeaa laitekoodia: vältä 4-numeroisia PIN-koodeja ja piirtolukituksia. Parempi vaihtoehto on pitkä PIN tai kirjaimia ja numeroita sisältävä salasana. Jos turvallisuusvaatimukset ovat korkeat, poista sormenjälki- ja kasvojentunnistus käytöstä riskialttiissa tilanteissa.

Verkkoturvallisuus

Vältä julkista Wi-Fiä arkaluontoiseen käyttöön. Tarvittaessa käytä vain HTTPS-yhteyksiä, suosi mobiilidataa pankkiasioissa ja harkitse luotettavaa VPN:ää. Suojaa kotireitittimesi vaihtamalla oletusylläpitosalasana, päivittämällä laiteohjelmisto (firmware), käyttämäll WPA3-salausta tai vähintään WPA2/WPA3 salausta Wi-Fi-yhteydelle, poistamalla WPS käytöstä ja erottelemalla IoT-laitteet vierasverkkoon, jos mahdollista.

Tietojenkalastelun torjunta

Yksi yleisimmistä tietoturvauhista on tunnusten varastaminen tietojenkalastelun avulla. Muista perussäännöt: älä kirjaudu tärkeille palveluille sähköpostissa tai viesteissä olevien linkkien kautta, tarkista verkkotunnukset huolellisesti, älä reagoi kiireen tai pelottelun luomaan paineeseen ja varmista epäilyttävät pyynnöt toisen viestintäkanavan kautta. Turvallinen tapa on kirjoittaa tärkeiden palveluiden osoitteet selaimeen itse tai käyttää tallennettuja kirjanmerkkejä.

Palautumissuunnitelma

Tallenna tärkeät palautus- ja varmistustiedot offline-muodossa. Säilytä turvallisesti esimerkiksi kaksivaiheisen tunnistautumisen varakoodit, salasananhallinnan palautusavain, tärkeät hätäyhteystiedot sekä mahdollisten salausavainten palautuskoodit. Hyviä säilytystapoja ovat esimerkiksi paperikopio turvallisessa paikassa tai salattu USB-muistitikku, jota ei pidetä jatkuvasti kytkettynä tietokoneeseen tai muuhun laitteeseen.

Lisäsuojaus korkean riskin käyttäjille

Jos turvallisuusvaatimukset ovat tavallista korkeammat, kannattaa harkita lisäsuojauksia. Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi fyysisten turva-avainten käyttö, työ- ja henkilökohtaisten laitteiden erottaminen toisistaan, erillisen selaimen käyttö esimerkiksi vain pankkikäyttöön, mahdollisimman vähäinen some-näkyvyys sekä salattu viestintä. Turvallisuuteen ja yksityisyyteen painottuvia viestisovelluksia ovat esimerkiksi Signal, Threema ja Session.

Tärkeimmät toimet tiivistettynä:

• Käytä salasananhallintaohjelmistoa
• Käytä yksilöllisiä salasanoja
• Ota MFA käyttöön kaikkialla
• Suojaa sähköpostisi ensin
• Päivitä laitteet säännöllisesti
• Käytä mainos- ja seurantaestoa
• Rajoita sovellusten oikeuksia
• Opettele tunnistamaan tietojenkalastelu
  

17.05.2026

Viestisovellukset ovat nykyään varsin laajasti käytettyjä sekä henkilökohtaiseen että ryhmäviestintään. Yleisimmät viestisovellukset ovat WhatsApp ja Signal.

Viestisovellukset ovat monipuolisempia ja turvallisempia kuin perinteiset tekstiviestit (SMS). Ne toimivat internet-yhteyden kautta ja mahdollistavat esimerkiksi ryhmäkeskustelut, kuvien ja videoiden lähettämisen, puhelut, videokeskustelut sekä tiedostojen jakamisen helposti ja nopeasti.

Monet viestisovellukset tarjoavat myös parempaa tietoturvaa kuin tekstiviestit. Viestisovellusten yleinen ominaisuus on päästä-päähän-salaus, jolloin viestien sisältö näkyy vain lähettäjälle ja vastaanottajalle. Lisäksi viestejä voidaan lähettää ilman operaattorin tekstiviestimaksuja, mikä tekee niistä usein edullisempia erityisesti kansainvälisessä viestinnässä.

Apple on kehittänyt iMessage-sovelluksen omien laitteidensa väliseen viestintään, joka tukee päästä-päähän-salausta. Android-laitteille on puolestaan saatavilla Google Messages -sovellus, joka tukee salattuja RCS-viestejä (Rich Communication Services). Nämä ovat perinteisten tekstiviestien kehittyneempiä versioita, jotka yhdistävät SMS:n luotettavuuden ja modernien viestisovellusten ominaisuudet.

Viestisovellusten hyviä puolia:

• Nopeus ja helppokäyttöisyys
• Kuvien, videoiden ja tiedostojen jakaminen
• Ryhmäkeskustelut ja videopuhelut
• Mahdollisuus käyttää useilla laitteilla
• Parempi tietoturva ja salaus kuin perinteisessä SMS-viestinnässä
• Usein ilmainen internetyhteydellä
  

Tietoturva- ja yksityisyysriskit:

• Kaikki sovellukset eivät suojaa käyttäjätietoja samalla tavalla
• Osa palveluista kerää paljon metadataa, kuten yhteystietoja, sijaintia tai käyttöaikoja
• Pilvipalveluihin tallennetut viestit voivat olla alttiita tietomurroille
• Haitalliset linkit ja huijaukset leviävät helposti myös viestisovelluksissa
• Käyttäjän puhelinnumero tai profiilitiedot voivat näkyä muille käyttäjille
• Jos laite joutuu vääriin käsiin ilman lukitusta, viestit voivat paljastua
  

Vaikka modernit viestisovellukset ovat yleensä turvallisempia ja monipuolisempia kuin vanha SMS-tekniikka, käyttäjän kannattaa silti kiinnittää huomiota sovelluksen tietosuojakäytäntöihin, vahvoihin salasanoihin ja laitteen suojaamiseen.

WhatsApp – suositellut tietoturva- ja yksityisyysasetukset

• Ota käyttöön kaksivaiheinen vahvistus (6-numeroinen PIN) tai mieluiten myös avainkoodi (passkey)
• Lisää sähköpostiosoite palautusta varten
• Lukitse sovellus PIN-koodilla, sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella
• Piilota profiilikuva, tila ja ”viimeksi nähty” -tieto vain kontakteille
• Estä automaattinen mediantallennus puhelimeen
• Käytä päästä-päähän-salattuja varmuuskopioita
• Tarkista säännöllisesti linkitetyt laitteet ja poista tuntemattomat
• Älä koskaan jaa vahvistuskoodeja kenellekään
• Vältä epäilyttäviä linkkejä ja tiedostoja

Signal – suositellut tietoturva- ja yksityisyysasetukset

• Ota käyttöön Signal PIN ja rekisteröintilukitus
• Käytä sovelluksen näyttölukitusta biometrisellä tunnistuksella
• Piilota puhelinnumero mahdollisuuksien mukaan
• Estä kuvakaappaukset sovelluksen yksityisyysasetuksista
• Ota käyttöön katoavat viestit
• Poista linkkien esikatselut käytöstä
• Käytä vain salattuja varmuuskopioita paikallisesti
• Tarkista aktiiviset laitteet säännöllisesti
• Päivitä sovellus aina uusimpaan versioon

Jos haluat maksimaalisen suojan:

• Suosi sovellusta, joka kerää mahdollisimman vähän metadataa
• Mikäli mahdollista, Käytä erillistä puhelinnumeroa viestisovelluksille (toinen SIM/eSIM)
• Älä tallenna keskusteluja pilvipalveluihin
• Käytä vahvaa laitteen pääsykoodia sekä biometrisiä tunnisteita (kuten kasvojentunnistusta tai sormenjälkitunnistusta), älä pelkkää lyhyttä 4-numeroista PIN-koodia
• Aktivoi pääsykoodi (passkey, mikäli mahdollista)
• Pidä käyttöjärjestelmä ja sovellukset jatkuvasti päivitettyinä
• Rajoita yhteystieto- ja sijaintioikeuksia
• Vältä keskustelujen varmuuskopiointia kokonaan, jos sisältö on erittäin arkaluontoista
• Käytä katoavia viestejä oletuksena
• Keskusteluryhmissä maksimissaan 2 admin käyttäjää, jotka huolehtivat että ryhmään ei pääse tuntemattomia

Viestisovellusten vertailu: WhatsApp, Signal ja lisänä vähemmän tunnettu Threema

WhatsApp

Käyttötarkoitus:

Yleiskäyttöinen viestintä. Sovelluksella on maailmanlaajuinen käyttäjäkunta, ja se tarjoaa erinomaisen luotettavuuden ja helppokäyttöisyyden.

Heikkoudet: Omistaja Meta kerää runsaasti metatietoja, mikä herättää epäluottamusta yksityisyydestä huolestuneiden keskuudessa.

Tekniset tiedot:
Vaatii puhelinnumeron (tunnisteena toimii numero).
Metatietosuoja on heikompi.
Infrastruktuuri perustuu Metaan.
Lähdekoodi on osittain avoin.
Soitto- ja monilaitetoiminnot ovat hyvät.
Käytettävyys on hyvä, ja sovellus on ilmainen.

Signal

Käyttötarkoitus:

Paras tasapaino turvallisuuden ja käytettävyyden välillä. Luotettavat puhelut ja hyvä monilaitetuki tekevät siitä helpon suosituksen useimmille käyttäjille.

Heikkoudet: Vaatii puhelinnumeron, joten se on vähemmän anonyymi kuin Threema.

Tekniset tiedot:
Vaatii puhelinnumeron (tunnisteena toimii numero).
Metatietosuoja on hyvä.
Infrastruktuuri on keskitetty ja voittoa tavoittelematon.
Lähdekoodi on täysin avoin.
Soitto- ja monilaitetoiminnot ovat hyvät.
Käytettävyys on hyvä, ja sovellus on ilmainen.

Threema

Käyttötarkoitus:

Yksityisyyteen keskittyvä arkikäyttö. Ei vaadi puhelinnumeroa; eurooppalainen: hyödyntää Sveitsin tiukkoja yksityisyyslakeja ja tarjoaa erinomaisen tasapainon yksityisyyden ja käytettävyyden välillä.

Heikkoudet: Maksullinen sovellus ja pienempi käyttäjäekosysteemi.

Tekniset tiedot:
Puhelinnumero ei ole pakollinen (valinnainen); tunnisteenä toimii satunnainen Threema-ID.
Metatietosuoja on erittäin hyvä.
Infrastruktuuri on keskitetty Sveitsiin.
Lähdekoodi on avoin.
Soitto- ja monilaitetoiminnot ovat kohtalaiset.
Käytettävyys on hyvä, mutta sovellus on maksullinen.

Päivitetty 22.6.2026

Hyvä tietoturva ja asianmukaiset käytännöt kiteytyvät viime kädessä ihmiseen. Aivan kuten autoilussa suurin riskitekijä on kuljettaja – eli se, joka istuu ratin ja penkin välissä – myös tietoturvassa suurin riskitekijä voi olla laitteen käyttäjä.

Jotta tietoturvariskejä saadaan pienennettyä ja huijauksia vähennettyä, on tunnistettava erityisesti inhimilliset, ei-tekniset riskitekijät. Tietojenkalasteluun ja huijauksiin voi altistua kuka tahansa, vaikka käyttäjä olisi ottanutkin käyttöön monia teknisiä turvakeinoja. Tietoturvatieto auttaa, mutta se ei välttämättä muuta tapaa, jolla ajattelemme, tunnemme ja toimimme tietyissä tilanteissa.

Tässä on keskeisiä ei-teknisiä syitä, miksi huijauksiin altistutaan

• Tunteiden hyödyntäminen. Tietojenkalasteluviestit on suunniteltu herättämään kiireellisyyttä, pelkoa, uteliaisuutta tai innostusta. Esimerkiksi viestit kuten ”Tilisi lukitaan tunnin kuluttua” tai ”Olet voittanut palkinnon” luovat paineen tunteen tehdä asialle jotain. Tunnepaineen alla ihmiset reagoivat usein nopeasti, jolloin harkinta pettää.
• Aikapaine ja kuormitus. Kun ihmiset ovat kiireisiä, tekevät useita asioita samaan aikaan tai ovat stressaantuneita, järkevä ajattelu ja harkinta voivat pettää. Nopea klikkaaminen tuntuu helpommalta kuin yksityiskohtien tarkistaminen. Esimerkiksi matkan varaaminen kiireessä voi johtaa epäluotettavalle verkkosivustolle.
• Luottamus auktoriteetteihin ja tuttuuteen. Verkkohyökkääjät esiintyvät usein luotettavina tahoina, kuten pankkeina, kollegoina, esimiehinä tai tunnettuina brändeinä. Koska ihmiset on kasvatettu luottamaan auktoriteetteihin ja tuttuihin nimiin, jopa asiantuntevat käyttäjät voivat noudattaa ohjeita automaattisesti.
• Tavat ja rutiinit. Ihmiset käsittelevät päivittäin kymmeniä tai jopa satoja sähköposteja ja viestejä. Tämä luo ”autopilottikäyttäytymistä”: avaa → silmäile → klikkaa. Tietojenkalastelu voi onnistua, kun se sulautuu näihin normaaleihin päivärutiineihin.
• Asenne. Ajatellaan, että ”tämä ei tapahdu minulle” tai ”tiedän jo riittävästi”. Ei uskota, että huijaus osuu kohdalle.
• Liiallinen luottamus teknologiaan ja väsymys voivat johtaa virheelliseen ajatteluun. Saatetaan nimittäin olettaa, että tekniset alustat – kuten sähköpostipalvelut, viestintäsovellukset tai some-alustat – suodattavat huijausviestit automaattisesti pois. Jatkuva varoittelu eri uhista voi aiheuttaa osalle ihmisistä tietoturvaväsymystä. Tällöin he saattavat siirtyä automaattimoodiin, jossa klikkaavat linkkejä tai vastaavat viesteihin ilman syvällistä analyysiä.

Inhimillisten tekijöiden aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää yksinkertaisilla muistisäännöillä:

• Suhtaudu kriittisesti kaikkiin viesteihin, erityisesti jos niissä kehotetaan toimimaan nopeasti tai kiireellisesti.
• Älä tee päätöksiä kiireessä, esimerkiksi matkan varaamista, verkkokauppaostoksia tai laskujen maksamista.
• Luota vaistoihisi: jos jokin tuntuu vähänkään epäilyttävältä, älä klikkaa linkkiä tai siirry verkkosivustolle. Varmista aina lähettäjän tai verkkosivuston luotettavuus ennen toimimista.
• Mieti ensin, toimi sitten.

19.4.2026

VPN eli virtuaalinen yksityisverkko (Virtual Private Network) on teknologia, jolla luodaan suojattu verkkoyhteys. VPN salaa internet-liikenteesi ja piilottaa identiteettisi verkossa. Se on erityisen tärkeä julkisissa Wi-Fi-verkoissa, joissa se suojaa dataasi ja parantaa yksityisyyttäsi. Ilman salausta verkkoliikennettä voi kuunnella ja lukea periaatteessa kuka tahansa samassa verkossa oleva.

VPN toimii yksinkertaisesti näin:

• Kun yhdistät VPN:ään, laitteesi muodostaa salatun yhteyden VPN-palvelimeen.
• Kaikki internet-liikenteesi kulkee tämän palvelimen kautta.
• Ulospäin näyttää, että liikenne tulee VPN-palvelimen sijainnista, eikä omasta sijainnistasi. Toisin sanoen oman IP-osoitteessasi tilalla näkyy VPN-palvelimen IP-osoite.

Syitä käyttää VPN:ää:

• Internet-palveluntarjoajasi (ISP) näkee selausdatasi ilman VPN:ää.
• Julkinen Wi-Fi-verkko on turvaton ilman VPN:ää, sillä liikenne on usein salaamatonta.
• Verkkosivut ja mainostajat voivat seurata sinua IP-osoitteesi kautta.
• Haluat lisäkerroksen tietoturvan ja yksityisyyden parantamiseen.

Tärkeä huomio: On kuitenkin tärkeää valita luotettava VPN-palveluntarjoaja, sillä kaikki verkkoliikenne kulkee palvelimen kautta. Ilmaisilla VPN-palveluilla on usein heikko tietoturva tai ne voivat myydä käyttäjätietoja, joten suositeltavia ovat luotettaviksi todetut maksulliset palvelut.

Huomioithan, että VPN ei suojaa viruksilta tai haittaohjelmilta. Sen tehtävä on ainoastaan suojata verkkoliikennettä ja yksityisyyttä. Haittaohjelmalta suojautumiseen tarvitaan erillinen virustorjuntaohjelmisto.

Päivitetty 15.4.2026

Reititin on kodin tietoturvan kriittinen elementti, sillä sen kautta kaikki muut kodin laitteet – kuten älypuhelimet, tabletit, älytelevisiot ja muut verkkoon kytketyt IoT-laitteet – ovat yhteydessä internetiin.

Reititin hallinnoi liikennettä kotiverkon ja internetin välillä sekä piilottaa verkon laitteet ulkopuolisilta käyttämällä ns. NAT-toimintoa (Network Address Translation). Ulkoverkkoon eli internetiin näkyy ainoastaan reitittimen oma osoite, ei yksittäisten laitteiden osoitteet. Tämän ansiosta ulkopuolisten on huomattavasti vaikeampaa kohdistaa verkkohyökkäyksiä kodin laitteisiin.

Lisäksi reititin mahdollistaa palomuurin ja muiden suojausominaisuuksien käytön. Se voi estää haitallista liikennettä ja tarjota suojaa myös silloin, kun verkkoon liitetään useita eri valmistajien laitteita, joilla ei kaikilla ole yhtä vahvaa tietoturvaa.

Reititin on turvallinen vain, jos se on riittävän uusi eli se on valmistajan tuen piirissä ja saa säännöllisiä päivityksiä. Vanhentunut reititin on merkittävä tietoturvariski, koska se vaarantaa kaikki kotiverkon laitteet. Tällöin verkkoliikennettä voidaan vakoilla, käyttäjiä ohjata väärennetyille tietojenkalastelusivuille (phishing) ja haittaohjelmia voi levitä laitteisiin. Lisäksi vanhentuneita reitittimiä ja niihin liitettyjä laitteita saatetaan käyttää osana niin sanottua bottiverkkoa (botnet), eli laitteita käytetään käyttäjän tietämättä esimerkiksi palvelunestohyökkäysten tekemiseen.

Tässä muistilista toimenpiteistä, joilla voit parantaa kotiverkkosi turvallisuutta. Monia asetuksia voidaan muokata reitittimen hallintaportaalin kautta. Katso reitittimesi ohjekirja.

• Vaihda reitittimen oletussalasana vahvaan salasanaan.
• Poista reitittimen etähallintamahdollisuus käytöstä.
• Varmista, että reititin on sen verran uusi, että se saa automaattisia päivityksiä

Lisäksi seuraavilla toimenpiteillä voidaan edelleen lisätä reitittimen turvallisuutta. Huom! Jos olet epävarma näiden asetusten muuttamisesta, anna tehtävä jollekin, joka tuntee asian paremmin.

• Ota käyttöön WPA3-salaus tai vähintään WPA2/WPA3 Wi-Fi-yhteydelle. WPA3 on suositeltavin suojaus- ja salausmenetelmä Wi-Fi-yhteydelle, jos kaikki verkon laitteet tukevat sitä.
• Luo erillinen vierasverkko IoT-laitteille, kuten älytelevisiolle, ja vierailijoille. Tämä eristää heikomman tietoturvan omaavat IoT-laitteet muusta verkosta.
• Poista WPS-toiminto ja UPnP-automaatio käytöstä. Jos reitittimessä on WPS-toiminto, kytke se pois päältä. WPS mahdollistaa laitteen yhdistämisen Wi-Fi-verkkoon ilman salasanan kirjoittamista, mikä on tietoturvan kannalta heikompi kuin WPA2/WPA3-salasanan käyttö. UPnP-automaatio puolestaan antaa kotiverkon laitteiden avata portteja palomuuriin automaattisesti, mikä voi muodostaa tietoturvariskin.
• Vaihda verkon nimi (SSID) sellaiseksi, joka ei paljasta henkilötietoja.
• Käynnistä reititin uudelleen säännöllisin väliajoin.

Päivitetty 29.3.2026

Pankkiasioiden hoitaminen verkossa on sinällään turvallista, mutta verkkohuijauksia varten kehitellään jatkuvasti ovelampia keinoja kalastella tietoja.

On tärkeää pitää mielessä, että pankkisi ei koskaan kysy tunnuksiasi tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Tässä vinkkejä, joilla pidät rahasi ja tietosi paremmin turvassa:

• Ole tarkkana linkkien kanssa. Älä mene verkkopankiin hakukoneen tulosten kautta vaan mene kirjoittamalla pankkisi osoite suoraan selaimen osoiteriville tai käytä pankin virallista mobiilisovellusta. Kun olet kerran kirjoittanut osoitteen oikein, tallenna se selaimesi suosikkeihin ja käytä sitä sitten aina kirjaimerkin kautta.
• Tunnista kalasteluyritykset:
  • Luvattomat pyynnöt: Jos saat tekstiviestin, sähköpostin tai viestin muussa viestisovelluksessa (esimerkiksi WhatsApp/Signal), jossa on linkki ja kehotus kirjautua sisään perumaan maksu tai päivittämään tiedot, se on huijaus. Linkit johtavat usein ”pankkitunnistautumiseen” huijaussivustolla, mitä ei koskaan tule tehdä.
  • Vahvistuspyynnöt: Älä koskaan vahvista tapahtumaa, jota et ole itse juuri sillä hetkellä aloittanut. Lue aina huolella, mitä sovellus pyytää sinua vahvistamaan.
  • Kiireen tuntu tai paniikin lietsonta: Huijausviestit pelottelevat usein tilin sulkeutumisella tai rästissä olevalla maksulla, jotta toimisit harkitsematta.
• Tekniset suojakeinot
  • Mobiilisovellus: Pankkien omat sovellukset ovat usein selainkäyttöä turvallisempia, sillä ne toimivat suljetussa pankin kontrolloimassa ympäristössä.
  • Turvarajat: Aseta verkkopankissa kortillesi ja tilillesi vuorokausikohtaiset nosto- ja maksurajat. Jos tiedot joutuisivat vääriin käsiin, vahinko jää pienemmäksi.
  • Maantieteellinen rajaus: Rajaa kortin käyttöalue esimerkiksi vain Suomeen. Tämä asetus voidaan myös helposti muuttaa laajemmaksi esimerkiksi matkan ajaksi.
  • Varmista aina että ns. tapahtumatunniste tai kirjautumiskoodi on yhteneväinen pankkikirjautumisissa esim. ID sovelluksen kanssa
  • Tietokonetta käyttäessäsi käytä verkkopankkiin tunnistautumiseen aina omaa käyttäjätiliäsi – vältä yhteiskäyttöisiä koneita. On myös suositeltavaa käyttää erillistä selainta pelkästään pankkiasiointiin. Lisäksi tietoturvaohjelmiston käyttö on suositeltavaa, erityisesti Windows-koneilla.
• Jos epäilet huijausta
  • Katkaise yhteys: Jos olet puhelussa ja epäilet soittajaa, sulje puhelin heti.
  • Ota heti yhteys pankkiisi: Jos annoit tietosi tai klikkasit epäilyttävää linkkiä, soita välittömästi pankkisi sulkupalveluun (avoinna 24/7).
  • Tee rikosilmoitus: Jos vahinko on jo tapahtunut, ilmoita asiasta poliisille.
• Muista että pankkitunnuksesi toimivat digitaalisena allekirjoituksenasi ja niitä käytetään vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen, joten pidä niistä aivan erityistä huolta!

Pävitetty 22.6.2026

Vahvalla tunnistautumisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista digitaalisissa palveluissa, varmistaen että henkilö on oikeasti kuka hän on.

Vahva tunnistautuminen on vähintään kahteen eri tekijään perustuva tunnistus, jossa henkilöllisyys on todettu etukäteen luotettavasti.

Näitä monivaiheisen tunnistautumisen tekijöitä ovat:

• Jotain mitä sinä tiedät: salasana tai PIN
• jotain mitä sinulla on: esimerkiksi älypuhelin (mobiilivarmennne/kansalaisvarmenne)
• jotain mikä sinut yksilöi: sormenjälki, kasvonpiirteet

Ja näiden tekijöiden käyttö ei yksinään riitä, vaan henkilöllisyys tulee olla ensin varmistettu.

Vahvan tunnistautumisen menetelmiä:

• pankkitunnistautuminen
• mobiilivarmenne (SIM-korttiin perustuva vahva tunnistautuminen)
• henkilökortin kansalaisvarmenteeseen perustuva vahva sähköinen tunnistautuminen (esim. Hightrust.id)

Pankkitunnistautuminen on ylivoimaisesti suosituin vahvan tunnistautumisen menetelmä Suomessa. Käyttäjä syöttää tunnusluvun ja vahvistaa sovelluksella tai avainluvulla. Myös biometrisia tunnisteita (sormenjälki / kasvot) voidaan lisäksi aktivoida useiden pankkien mobiilisovelluksissa.

Pankkitunnistautuminen on turvallinen, kunhan tunnistautuminen tehdään aidolla pankin tai julkishallinnon palvelun verkkosivulla. Älä koskaan anna pankkitunnuksia minkään linkin kautta, koska se voi johtaa identiteettivarkauteen ja taloudellisiin menetyksiin!

Mobiilivarmenne on viime aikoina yleistynyt vahvan tunnistautumisen menetelmä ja sitä voidaan käyttää mm julkishallinnon palveluihin tunnistautumiseen ja moniin vakuutus- ja rahoituspalveluihin . Mobiilivarmennetta tarjoavat useimmat operaattorit. Mobiilivarmenne sijaitsee SIM -kortilla.

Kolmas vahvan tunnistautumisen menetelmä perustuu henkilökortin kansalaisvarmenteeseen ja varmenne sijaitsee henkilökortin sirulla. Tämä tunnistautumistapa edellyttää voimassa olevaa henkilökorttia ja Hightrust.id -sovellusta. Hightrust.id -sovellus käyttää älypuhelimen NFC-lukijaa henkilökortin sirun lukemiseen ja hyödyntää kortilla olevaa kansalaisvarmennetta tunnistautumisessa.

Kun varmenne on luettu:

• tunnistautuminen tapahtuu puhelimen lukituksen avulla
  • PIN
  • sormenjälki
  • kasvojentunnistus

Tätä tunnistustapaa voidaan käyttää toistaiseksi lähinnä vain julkishallinon palveluihin kirjautumiseen.

Sekä mobiilivarmenne että henkilökortin kansalaisvarmenteeseen perustuva tunnistus (hightrust.id) pienentävät mahdollisuutta, että pankkitunnukset joutuvat vääriin käsiin ja jollakin on pääsy pankkitiliisi.

Eli yhteenvetona on suositeltavaa käyttää pankkitunnuksia vain pankkiin ja kaikkeen muuhun esimerkiksi mobiilivarmennetta tai henkilökortin kansalaisvarmenteesen perustuvaa tunnistautumista (hightrust.id).

Mutta jos käytät vain pankkitunnistautumista, niin ole tarkkana että annat pankkitunnukset vain aidoilla ja luotettavilla verkkosivuilla.

21.3.2026

Kyllä, päääsyavaimet ovat jo alkaneet osin tai kokonaan korvaamaan salasanoja helppokäyttöisyyden ja paremman turvallisuuden takia. Ainakin suuret teknologiayhtiöt kuten Apple, Google ja Microsoft tukevat jo pääsyavaimia tileissään vaihtoehtona tai jopa salasanojen korvaajina. Ja pääsyavain tuki laajenee koko ajan edellä mainituista syistä.

Pääsyavaimet (passkeys) ovat siis nykyaikainen, salasanaton tapa kirjautua käyttäjätileille ja verkkosivuille.

Pääsyavaimet perustuvat yksityiseen ja julkiseen avainpariin (asymmentric authentication).

Yksityinen avain pysyy laitteessa ja vain julkinen avain lähetetään palvelimelle.

Kun luot pääsyavaimen ja kirjaudut käyttäen pääsyavainta:

• Laitteesi luo julkisen ja yksityisen avainparin
• Julkinen avain tallennetaan verkkosivun palvelimelle
• Yksityinen avain pysyy laitteessa
• Kirjautumisvaiheessa verkkosivu lähettää satunnaisdatan (random challenge)
• Laitteesi allekirjoittaa satunnaisdatan käyttäen yksityistä avainta
• Allekirjoitettu vastaus lähetetään takaisin palvelimelle
• Palvelin tarkistaa allekirjoituksen käyttäen julkista avainta
• Jos ok, tunnistautuminen onnistunut käyttäen pääsyavainta

Toisin sanoen käyttäjä ja palvelin eivät jaa mitään yhteistä salasanaa. Tämä tekee pääsyavaimista vastustuskykyisen tietojenkalastelulle (Phishing), kun salasanaa ei voida saada selville.

Laitteessa, kuten älypuhelin, pitää olla aktivoituna joku seuraavista, jotta kirjautuminen käyttäen pääsykoodia onnistuu:

• sormitunnistus
• kasvojen tunnistus
• PIN koodi

Näillä voit avata laitteen lukituksen ja kirjautua tilille jonne avainkoodi on aktivoitu.

Päivitetty 20.6.2026

Hyvä salasana pienentää riskejä, mutta ei poista niitä. Aina on tapoja saada hyväkin salasana selville, tässä muutamia:

• Tietojenkalastelu (Phishing): käyttäjä petkutetaan antamaan salasanan tietojen kalastelu sivulle, mikä voi olla esimerkiksi aidonnäköinen verkkokauppa
• Tietovuodot (Data breaches). Salasanat saadaan kaapattua serveriltä ja verkkohyökkääjät voivat yrittää päästä tällä salasanalla muualle
• Haittaohjelmat (Malware): Haittaohjelmat voivat kaapata salasanan samalla kuin salasana kirjoitetaan.

Monivaiheinen tunnistautuminen lisää tähän yhden tai useamman kerroksen suojaamaan, toisin sanoen vaikka salasana saataisiin selville, kirjautuminen ei onnistu.

Monivaiheinen tunnistatuminen vaatii kahta tai useampaa tekijää eri kategorioista:

• Jotain mitä sinä tiedät: salasana tai PIN
• jotain mitä sinulla on: esimerkiksi älypuhelin tai turvallisuusavain (esim. Yubico)
• jotain mikä sinut yksilöi: sormenjälki, kasvonpiirteet

Usein puhutaan kaksivaiheisesta (2FA) tai monivaiheisesta (MFA) tunnistautumisesta. Kaksivaihenen on vain osajoukko monivaiheisesta tunnistautumisesta:

Esimerkiksi:

Salasana ja tekstiviesti: kaksivaiheinen (2FA) tunnistautuminen

Salasana ja tunnistautumissovellus : kaksivaiheinen (2FA) tunnistautuminen

Salasana, älypuhelin ja sormenjälki: monivaiheinen tunnistautuminen (MFA)

Salasana, turvallisuusavain (esim. Yubico) ja sormenjälki: monivaiheinen tunnistautuminen (MFA)

Salasana, älypuhelin ja kasvon piirteet: monivaiheinen tunnistautuminen (MFA)

Salasana, turvallisuusavain (esim. Yubico) ja kasvon piirteet: monivaiheinen tunnistautuminen (MFA)

Eli aina kannattaa aktivoida monivaiheinen tunnistautuminen käyttäjätileille kun mahdollista ja nykyään se useimmiten on mahdollista.

Monivaiheinen tunnistautuminen SMS-viestillä on nykyisistä vaihtoehdoista vähiten turvallinen, koska tekstiviestit voidaan joissain tapauksissa siepata tai ohjata väärään numeroon esimerkiksi SIM-kortin kaappauksen (SIM swapping) kautta. Turvallisempi vaihtoehto on autentikaattorisovellus (esim. Google Authenticator tai Proton Authenticator), koska se tuottaa kertakäyttöiset koodit suoraan laitteessa ilman riippuvuutta mobiiliverkosta. Kaikista turvallisin vaihtoehto on fyysinen tietoturva-avain (security key), sillä se vaatii käyttäjän hallussa olevan erillisen laitteen ja suojaa tehokkaasti tietojenkalastelulta, koska kirjautuminen voidaan hyväksyä vain aidolla avaimella eikä pelkällä koodilla.

21.3.2026

Millainen on hyvä salasana? Tässä ainakin tärkeimpiä ominaisuuksia:

• Salasanat ovat pitkiä: vähintään 16 merkkiä
• Salasanat ovat yksilöllisiä: jokaisella tilillä oma salasana, älä koskaan käytä samaa salasanaa useassa tilissä. Äläkä annna salasanaasi koskaan kenellekään.
• Salasanat ovat satunnaisia ja ei ennustettavia: toisin sanoen älä käytä mitään arvattavaa salasanoissa.
• Suosi salasanalauseita esimerkiksi pääsalasanoissa – mitkä vaan pitää muistaa ulkoa
• Käytä salasanojen hallintaohjelmistoja, jotka osaavat generoida monimutkaisia ja pitkiä salasanoja ilman että niitä tarvitsee muistaa ulkoa. Salasanojen hallintaohjelmistot toki tarvitsevat hyvän pääsalasanan tai esimerkiksi sormenjälkitunnisteen jotta salasanoihin pääsee käsiksi. Salasanojen hallintaohjelmistot ovat turvallisempia kuin selainten salasanojen hallintaohjelmistot. Mutta käytä vain yleisesti tunnettuja salasanojen hallintaohjelmistoja.

Päivitetty 24.5.2026

Yksilöllisten käyttäjätunnuksien merkityksestä tileissä ei usein puhuta läheskään samassa mittakaavassa kuin salasanojen merkityksestä. Turhankin usein käytetään samaa käyttäjätunnusta eri palveluihin, esimerkiksi Google-tilin sähköpostiosoitetta. Tämä on kätevää, mutta se ei ole yksityisin tai tietoturvallisin tapa. Erityisesti samaa sähköpostiosoitetta, joka paljastaa henkilön identiteetin, ei olisi tietoturvan ja yksityisyyden näkökulmasta hyvä käyttää eri käyttäjätileissä.

Mikäli mahdollista, käytä yksilöllisiä käyttäjätunnuksia eri palveluihin ns. alias-käyttäjänimiä ja vältä tunnistettavan sähköpostiosoitteen käyttämistä käyttäjätunnuksena useissa eri palveluissa. Jos käyttäjätili joutuu tietomurron kohteeksi, verkkohyökkääjä ei voi tällöin päätellä, mihin muihin tileihin sama käyttäjätunnus käy, eikä hän voi käyttää tätä tietoa hyödykseen.

Yksilöllistä käyttäjänimeä olisi vähintäänkin hyvä käyttää kriittisissä tileissä, kuten sähköpostitileissä ja pilvipalveluissa sekä esimerkiksi Apple-, Google- ja Microsoft-tileissä.

Sähköpostialiasten käyttö palveluissa on käytännöllinen tapa parantaa yksityisyyttä, turvallisuutta ja hallittavuutta ilman, että sinun tarvitsee luoda kokonaan uusia sähköpostitilejä.

Esimerkiksi SimpleLogin ja Firefox Relay ovat palveluja, jotka luovat sinulle palvelukohtaisia sähköpostiosoitteita ja tekevät alias-osoitteiden hallinnan helpommaksi.

21.3.2026

Ohjelmistot ovat keskiössä kaikissa käyttämissämme verkkoon yhteydessä olevissa laitteissa kuten tietokoneissa ja älylaitteissa, kuten älypuhelimissa, tableteissa, älytelevisioissa.

Laitteissa ohjelmistot koostuvat itse käyttöjärjestelmästä (esimerkiksi Windows,Linux,Android,IOS), joka ohjaa laitteen toimintaa ja sitten itse sovellusohjelmista jotka on tehty ko käyttöjärjestelmälle.

Tämän päivän verkkomaailmassa ohjelmistot vanhenevat nopeasti tai ainakin muuttuvat vähemmän turvallisiksi koska ne sisältävät mm haaavoittuvuuksia, joita verkkorikolliset häikäilemättä hyödyntävät.

Ohjelmistohaavoittuvuus tarkoittaa tietoturva-aukkoa tai heikkoutta ohjelmistossa. Tästä puolestaan voi seurata että hyökkääjä voi käyttää haavoittuvuutta hyväkseen saadakseen pääsyn järjestelmään, varastaa tietoja, suorittaa haittaohjelmia tai aiheuttaa järjestelmän toimintahäiriöitä.

Tämän vuoksi käyttöjärjestelmän ja sovellusohjelmien pitäminen ajantasalla on aivan kriittisen tärkeää tietoturvasta huolehdittaessa.

Laita automaattiset käyttöjärjestelmä ja sovelluspäivitykset päälle mikäli mahdollista tai sitten tarkistat onko päivityksiä saatavilla säännöllisesti.

Päivitykset auttavat parantamaan tietoturvaa ja yksityisyyttä, mutta lisäävät myös järjestelmän vakautta: esimerkiksi älypuhelimissa auttavat käyttämään laitteen resursseja tehokkaammin ja voivat parantaa mm akunkestoa.

Eli päivitykset ovat tärkeitä, koska ne paikkaavat tietoturva-aukkoja, korjaavaavat käyttöjärjestelmän ja sovellusten toimintaa, auttavat suojaamaan henkilökohtaista dataa.